Perustietoja kosteudesta

Kosteus on yhteinen nimitys vedestä eri muodoissaan kuten vesihöyry, kosteus kapillaarisuutena ja vesi virtaavassa muodossaan.

Kosteus vaikuttaa rakennukseen ja sen eri osiin eri tavoin riippuen kosteuden olomuodosta; juoksevana vetenä, kapillaarisuutena tai vesihöyrynä. Kuinka kosteus vaikuttaa rakennuksen rakenteisiin riippuu luonnonlakien toiminnasta. On hyvä muistaa, että luonto pyrkii aina tasaamaan kosteuden määrää riippumatta siitä puhummeko kosteudesta tai lämmöstä

Välttääksemme kosteusongelmia, on hallittava erityisesti erilaiset kosteuden siirtymistavat niin, että kosteuspitoisuudet pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Yleisesti sanotaan, että kosteus siirtyy kapillaarisesti ( imeytyy ), salaojituksen myötä ( painovoimaisesti ), ilmaan sitoutuneena ( konvektio) ja haihtumalla ( diffuusio ). Mitähän nämä hienot sanat pitävät oikein sisällään ?

Kyllä vaan, näiden asioiden kanssa me olemme tekemisissä päivittäin miettimättä niitä sen enempää.

Kapillaarinen siirtyminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että eri materiaaleihin imeytyy ja siten siirtyy eri suuntiin eri tavoin. Tavallinen kapillaarinen ilmiö tapahtuu, kun sokeripala kastetaan kahviin. Silloin kahvi nousee kapillaarisesti sokeripalaan ja kyllästää sokeripalan kahvilla. Jotta kapillaarinen kosteus saadaan hallintaan, tarvitaan kapillaarisuuden katkaiseva kerros. Se voi rakentamisessa olla pestyä kiviainesta, karkeaa soraa, eri tyyppisiä eristemateriaaleja kuten ISODRÄN-rakenne, kivivillaa tai solumuovia. Tämän kaltaiset rakenteet estävät kosteuden siirtymisen kapillaarisesti rakenteen läpi rakennukseen.

Toinen veden siirtymistapa on painovoimainen. Vesihän valuu aina alaspäin. Jotta estetään pintaveden valuminen rakennusperustaa päin tulee maan pinnan viettää perustasta pois päin.
Maan pinnan alla tulee olla salaojittava kerros sekä perusmuurin ulkopuolella, että lattialaatan alla. Esimerkkinä salaojittavasta rakenteesta ISODRÄN-rakenne, sepeli, singeli ja sora. Näiden rakenteiden tulee olla puolestaan välittömässä kontaktissa rakennusta ympäröivään salaoja-järjestelmään, joka johtaa ylimääräisen perusveden pois perustasta purkupaikkaan.

Kolmas kosteuden siirtymistapa on konvektio, joka perustuu ilmanpaine-eroihin. Talon sisällähän vallitsee alipaine johtuen ilmastoinnista. Silloin ulkoilmaa imeytyy seinän huokosista / hataruudesta johtuen sisään. Maan pinnan alapuolella vastaavaa tapahtuu ainoastaan, jos perusmuurin rakenne muodostuu puhtaasta kevytsora tai kevytbetonirakenteista. Tällöin tarvitaan perusmuurin slammaus, jolla estetään ilman imeytyminen maaperän huokostilasta kellariin.

Neljäs ja vaikein kosteuden siirtymistapa on diffuusio. Se aiheutuu erilaisista höyrynpaineista (höyrypitoisuus) rakenteen eri puolilla. Yksinkertaisin tapa vaikuttaa diffuusioon on lisätä rakennusperustan lämpötilaa. Rakennusperustan tulee olla niin lämmin kuin mahdollista. Sen vuoksi sijoitetaan lämmöneriste perustan rakenteiden ulkopuolelle maaperää vasten. Lämpötilaero, joka muodostuu lämpimän perusmuurin / lattialaatan ja viileän / kylmän maaperän välille saa aikaan kosteuden kyllästämälle perusmuurille / laatalle mahdollisuuden siirtää kosteuden ulos / alas maaperään.


Tämä johtuu höyrynpaine-erosta ( höyrypitoisuusero ), jolloin kosteus siirtyy ylipaineesta alipaineen suuntaan. Kun meillä on vielä käytettävissä "kosteusavoin" eriste kuivuu perusmuuri / laatta ulos- / alaspäin. Sitä vastoin tiivistä " massiivieristettä" käytettäessä tätä mahdollisuutta ei ole. Em. eristeellä ulos päin suuntautuva kuivuminen estyy ja riski kosteuden sulkemisesta rakenteisiin lisääntyy voimakkaasti.

Toimivat ratkaisut saadaan aikaan käyttämällä kosteusavointa lämmöneristettä, jolloin rakennusperustan lämpötila nousee ja samalla sekä perustan että huonetilan suhteellinen kosteus laskee. Näin saavutetaan miellyttävä asumiskelpoinen sisäilma.

Otsake "Miksi muodostuu kosteusongelmia ?" voitaneen kiteyttää seuraavasti:

  • Puutteet rakennusperustan salaojituksessa; salaojajärjestelmän toimintahäiriöt, kuivatustaso liian korkealla perustan rakenteisiin nähden tai pysty- ja vaakasalaojarakenteet on tehty vääristä tarvikkeista. Nämä aiheuttavat veden suoran kontaktin perustan rakenteisiin ja mahdollistaa siten veden pääsyn rakenteisiin ja jopa kellaritiloihin.
  • Kapillaarisuuden katkaisevan rakenteen puuttuminen aiheuttaa kosteuden nousun / siirtymisen anturan kautta perusmuuriin ja lattialaattaan.
  • Lämmöneristeen puuttuminen nostaa maaperän lämpötilaa ja vesihöyryn painetta ja pitoisuutta sekä lisää siten sisään päin suuntautuvaa kosteuden kulkua.
  • Perusmuurin ulkopuolella olevat tiiviit rakenteet edellyttävät, että kaiken kosteuden tulee kuivua sisäänpäin. Tämä puolestaan aiheuttaa kosteusongelmia mm. maalattujen pinnoitteiden irtoamista.
  • Perusmuurin sisäpuolinen lämmöneristys saa aikaan perusmuurin kylmenemisen sekä korkean suhteellisen kosteuden; likipitäen saman kuin maaperässä.
  • Perusmuuria päin viettävä maaperä ja virheellisesti asennetut kattovesien syöksyputket aiheuttavat helposti pinta- ja kattovesien puutteellisella ohjaamisella kapillaarisen kontaktin ja veden imeytymistä perusmuurin / seinän rakenteisiin.

 

Lisätietoja:

www.isodran.com
www.muottikolmio.fi

Muottikolmio Oy Mikko Aalto
Draintech Oy Osmo Semberg